• Suomi
  • English
  • Eesti
  • Русский
  • Latviešu
  • Lietuvių

Historia

 
Arska-kuivurien 60-vuotishistoriikki luettavissa tästä

 
Kasvavien yritysten taustalla on toimiva idea, vahvaa uskoa ja näkemystä tulevaisuudesta sekä hieman onnea. Näin syntyi myös viljankuivurituotantoon keskittynyt suomalainen perheyrityksemme, Arskametalli Oy. Olemme Suomen vanhin kuivurinvalmistaja, joten tunnemme kuivurinvalmistuksen suunnittelusta tuotantoon. Tuotannossa hioutunut tietotaito sekä suomalaisilta viljelijöiltä vuosikymmenien aikana saadut kokemukset ovat yhdessä nostaneet Arska-kuivurit kotimaisten kuivurien eliittiin.

 

 

1950-luku

Kaikki alkoi, kun nykyisten yrittäjien Jari ja Janne Käkösen isoisä Arvo Käkönen hankki vapaaehtoisella kaupalla omistukseensa 14 hehtaarin maatilan Tammelan Riihivalkamasta vuonna 1948. Tila edusti kokoluokaltaan melko tyypillistä sen ajan maatilaa. Tuohon aikaan viljat kuivattiin lyhteinä puukennoilla varustetuissa ja puilla lämmitettävissä riihissä. 50-luvun alkupuolella Suomeen tuotiin ensimmäiset leikkuupuimurit, jollaisen myös Arvo osti tilalleen vuonna 1957. Tällöin alettiin myös etsimään parempaa ratkaisua viljan kuivaukseen ja kehitettiin säkki-, ritilä- sekä lavakuivureita, joissa ongelmiksi nousivat työläys, hitaus sekä kuivumisen epätasaisuus.

Seuraavana vuonna 1958 Arvo otti rohkean askeleen ja rakensi tilansa yhteyteen osittain puurakenteisen siilokuivurin. Siihen mahtui kerrallaan jopa sata säkkiä (60hl), kun sen aikaisiin säkkikuivureihin niitä mahtui vain 10–20. Kuivuri oli ratkaisultaan todella edistyksellinen: siinä oli neljä heilurin tavoin toimivaa syöttölaitetta sekä kahden siilon ja pohjakartion välillä toimiva elevaattori. Rakenne oli matala, eikä elevaattoria tarvinnut upottaa lattiapinnan alapuolelle. Prototyypissä oli kuivauskapasiteettia yli oman tarpeen, joten sillä alettiin suorittamaan rahtikuivausta naapureille ja lähipitäjiin. Kuivurin yllättävästä tehosta ihastuneena Riihivalkaman yksi suurimpia viljelijöitä, Heimo Pelto-Huikko, osti tämän omalle tilalleen. Näin Arska-kuivurin tuotanto oli saanut kaupallisen alkunsa.

Arvo aloitti kuivureiden tuotannon T:mi Kone ja Kuivuri –nimellä ja antoi tuotteelle nimen Siilo-Veto. Hän valmisti kolme kuivuria vuonna 1959, joista yksi jäi omaan käyttöön ja kaksi myytiin muualle.

 

1960-luku

Vuoden päästä myytäviä kuivureita valmistui jo kahdeksan, jolloin lämmitykseen saatiin myös öljyllä toimiva vaihtoehto. Seuraavana vuonna valmistuskappalemäärä nousi jo viiteentoista. Vuonna 1962 Arvo kehitti myös varsinaiseen rahtikuivaukseen siirrettävän kuivurin, joka oli rakennettu vanhan kuorma-auton rungon päälle. Sitä vietiin tilalta toiselle ja siihen mahtui kerrallaan 40hl viljaa.

Valmistusmäärän kasvaessa kävivät maatilalla olevat tuotantotilat ahtaiksi. Asia helpottui vuonna 1963, kun Arvo hankki Somerniemen Jakkulasta puolivalmiin tehdaskiinteistön, joka oli aikaisemmin toiminut rottinkihuonekalujen valmistushallina. Arvo Käkönen muutti koneineen Jakkulaan ja hänen poikansa Jorma jatkoi maanviljelyä Riihivalkamassa.

Tehdasta kohtasi tulipalo 25. kesäkuuta 1968 ja sen vuoden tuotanto tehtiin lähinnä raunioilla. Uudet tilat hankittiin Someron Harjunkylästä syksyllä vuonna 1969. Sieltä ostettu kiinteistö oli konkurssin jälkeen tyhjilleen jäänyt 600m2 teollisuushalli. Tässä vaiheessa Arvo kutsui poikansa Jorma Käkösen kuivurinvalmistukseen ja Riihivalkaman maatilasta luovuttiin.

 

1970-luku

Tuotteen nimi vaihdettiin Arskaksi jo vuonna 1970 ja neljä vuotta myöhemmin myös firman nimi vaihdettiin Arska-Tehtaat A. Käkönen kommandiittiyhtiöksi. Tuotanto kasvoi edelleen, joten tehdasta laajennettiin rakentamalla 350m2 lisää. Kuitenkin jo parin vuoden kuluttua oltiin samassa tilanteessa, ja niinpä vuonna 1976 alettiin reilun kilometrin päähän Härkälän kylään rakentamaan uutta tuhannen neliön tehdasrakennusta. Nämä nykyiset tuotantotilat valmistuivat vuotta myöhemmin ja tähän mennessä on laajennettu jo kahdeksan kertaa. Työtilaa tällä hetkellä on noin 7000m2.

 

1980-luku

Jorma Käkönen osti tuotantorakennukset koneineen ja varastoineen isältään Arvolta vuonna 1981 ja jatkoi kuivurinvalmistusta. Samana vuonna solmittiin markkinointisopimus Hankkija Oy:n kanssa, joka kesti vuoteen 1987. Kahdeksi seuraavaksi vuodeksi solmittiin markkinointisopimus Suomen Maatilakoneet Oy:n kanssa. Vuonna 1989 Arska-Tehtaiden rinnalle perustettiin markkinointiyhtiö Arskametalli Oy.

 

1990-luku

Vuonna 1992 myös tuotanto siirretiin Arskametalli Oy:lle ja markkinointi Keskusliike Tukolle.

Yhtiön perustaja Arvo Arnold Käkönen menehtyi 21.4.1992 79-vuotiaana.

Suomalainen talous ja yhteiskunta kokivat vakavan kriisin, kun kansantalous ajautui syvään lamaan vuonna 1992. Lama alkoi vaikuttamaan kaikilla Suomen aloilla. Maanviljelijöiden investointihalukkuuteen vaikuttivat myös huhut Euroopan unioniin liittymisestä. Jotkut epäilivät, että Suomesta loppuu maanviljely kokonaan. Arskametallin liikevaihto putosi vuosina 1993 - 1994 20 miljoonasta markasta 2,8 miljoonaan markkaan. Kolmen kuukauden ajan henkilökunta joutui tekemään lyhennettyä työviikkoa ja yhdeksi kuukaudeksi jouduttiin lomauttamaan koko henkilökunta. Varastot ajettiin alas kahtena vuonna.

Maataloudessa taantuma alkoi helpottamaan EU-jäsenyyden myötä 1995, kun sen mukana tulivat investointituet ja ALV-vähennykset kustannuksista. Somerolla lopetettiin laman aikana monia työpaikkoja ja väkeä muutti suurempiin kaupunkeihin. Laman taannuttua Arskametallilla oli pulaa ammattimiehistä.

Markkinoinnista vastasi Rautakesko Oy vuodesta 1995 aina vuoteen 2014 saakka. Jorman pojat Jari ja Janne tulivat mukaan yrityksen toimintaan vuonna 1997.

 

2000-luku ja nykyhetki

Alkuvuodesta 2010 tapahtui yrityksen toinen sukupolvenvaihdos. Jorma siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi ja toivotti pojillensa onnea ja menestystä. Janne siirtyi tuotantopäälliköstä toimitusjohtajaksi ja Jari jatkoi työtään toimistopäällikkönä.

Vuonna 2010 Arska-tuotemerkki rekisteröitiin. Samana vuonna aloitettiin myös vienti Venäjälle ja avattiin myyntikonttori Tallinnaan vuotta myöhemmin. Vuonna 2012 vanha Arska-Tehtaan kiinteistö Harjunkylässä myytiin Somero-Seuralle. Seura oli jo 1980-luvulta asti etsinyt itselleen tilaa, jonne sijoittaa toimintojaan saman katon alle. Seura päätti ostaa Jormalta Harjun kartanon entisen kivinavetan, joka viimeksi toimi Arska-Tehtaiden varastona ja tuotantiloina. Kokonaisuudessaan kiinteistön kerrospinta-ala oli noin 1 250 neliötä.

Vuonna 2012 K-maatalous valitsi Arskametallin vuoden tavarantoimittajakseen. Suuronnettomuus oli lähellä vuonna 2013, kun tehdashallin lämpökeskuksessa syttyi uhkaava palonalku heti pääsiäisen jälkeen. Työntekijät pelastivat työpaikkansa ripeällä alkusammutuksella ja Pohjola Vakuutus Oy ojensi heille palkinnoksi kellot ranteisiin.

Arskametalli on aina pyrkinyt olemaan viljelijöiden luottamuksen arvoisia. Kun tieto tuli CE-merkinnän pakollisuudesta 1.7.2014 mennessä, Arskametallissa havahduttiin asiaan jo hyvissä ajoin vuoden 2013 puolella. CE-merkintää varten vaadittiin yrityksen henkilökohtainen FPC-manuaali eli toimintakäsikirja. Inspecta Sertifiointi Oy tarkasti toimintakäsikirjan ja myönsi Arskametalli Oy:lle rakenteellisten hitsattujen teräskokoonpanojen ja tuotejärjestelmien CE-merkintää varten tarvittavan EN1090-1 -sertifikaatin 3.6.2014.

Kesäkuussa 2015 Arska-Tehtaat A. Käkönen Ky osti Someron kaupungilta 1,1 hehtaarin kokoisen maa-alueen Härkälänkujan ja yrityksen nykyisten toimitilojen väliin jäävän alueen.

Keväällä vuonna 2016 Arskametallin toimitusjohtaja Janne Käkönen aloitti neuvottelut kilpailevan yrityksen Mepu Oy:n liiketoiminnan ja omaisuuserien ostamisesta. Kauppa toteutettiin 17. kesäkuuta 2016 ja ilmoitettiin, että Mepu-tuotteiden tuotanto jatkuu perinteiden mukaisesti Yläneellä.

Sunnuntai-aamuna 14.8.2016 hallituksen puheenjohtaja Arvo Jorma Käkönen nukkui rauhallisesti pois kotonaan Somerolla vaimonsa ja lastensa ympäröimänä, vakavan sairauden uuvuttamana. Hän oli kuollessaan 72-vuotias. Hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin hänen vaimonsa Eila Käkönen.

Talvella 2016 Someron Yrittäjät ry nimitti Arskametallin Someron Vuoden Yritykseksi 2016.

 

Päivitetty viimeksi 8.12.2016